Mittareiden merkitys joukkuepallopeleissä: esittely (osa 1/3)

Huippu-urheilussa (sekä sinne pyrkiville) järjestelmällisellä mittaamisella havainnollistetaan mm. harjoitusadaptaatioita verrattuna asetettuihin tavoitteisiin sekä sovellettuihin menetelmiin. Toisin sanoen, tavoitteena on tehostaa harjoittelun tuloksia suhteessa ajankäyttöön. Yksilölajeissa, joissa kilpailutilanteissa tähdätään määrättyyn aikasuoritukseen, mahdollistavat suorituskapasiteetin, ja siihen vaadittavien fysiologisten adaptaatioiden, suoran mittaamisen. Luonnollisesti kilpailutilanne asettaa useita eri paine- ja häiriötekijöitä, jonka seurauksena kilpailijan suorituskyky voi heikentyä optimaalisesta tasosta. Sama ilmiö vaikuttaa myös joukkuepalloilulajeissa, mutta näissä lajeissa jatkuvaa huippusuoritusta ennustavat tekijät ovat olleet epäselvempiä. Mitä pitäisi mitata? Milloin? Ja kuinka tuloksia tulisi tulkita? Nämä kysymykset vaativat laajaa läpileikkausta joukkuepallopelien asettamista tarpeista.

Ymmärrettävyyden ja selkeyden varmistamiseksi tulen viittaamaan tässä artikkelissa kahteen eri termiin, joilla kuvataan lyhyen (päivät – viikot) ja pitkän (kuukaudet, vuodet) aikavälin muutoksia kilpailullisissa valmiuksissa. Tämän terminologian lähteenä käytetään tutkija Roman Fominin ja valmentaja Val Nasedkinin jalostamia käsitteitä[1] – vapaasti suomeksi käännettynä:

Akuutti valmius (eng. readiness)

”The current functional state of an athlete that determines the ability of an individual to effectively achieve their performance potential.”

Krooninen valmius (eng. preparedness):

”The multi-faceted cumulative state of an athlete, composed of a certain developmental level of physical, technical, tactical, mental and intellectual factors.” 

Mutkat suoristaen, kroonisella valmiudella viitataan urheilijan kokonaiskapasiteettiin omassa lajissaan, tässä tapauksessa joukkuepalloilulajeissa. Tämä käsite luonnollisesti koostuu muuttujista, jotka mahdollistavat maksimaalisen suorituksen. 100 metrin pikajuoksijan tapauksessa nämä olisivat fysiologisia ja psykologisia komponentteja, jotka mahdollistavat tarvittavat kiihdytys- ja vauhdin ylläpito-ominaisuuden, joiden avulla 10 sekunnin rajapyykin alittaminen kilpailutilanteissa mahdollistuu. Kuten lukija mielessään varmaankin laskikin, niin joukkuepalloilulajeissa suorituskyvyn kokonaiskapasiteetin määrittäminen monimutkaistuu merkittävästi. Joukkuepalloilulajeissa tämä on enemmän tehtävä- ja roolisidonnainen yksilöä arvioidessa, mutta myös koko kollektiivin synerginen krooninen valmius (sanahirviö, tiedän). Pystymmekö objektiivisesti määrittämään onko esim. Philip Lahm vai Andreas Iniesta arvokkaampi omalle joukkueelleen? Aivan, haasteellista sehän on. Joka tapauksessa, krooninen valmius on pitkällä aikavälillä (kuukaudet, vuodet) kasautuva suorituskapasiteetin indikaattori.

Joukkuepalloilulajien valmentajat ja johtajat odottavat lähelle 100% huippusuoritusta pelaajiltaan sekä joukkueiltaan joka pelipäivä. Ottamatta kantaa odotuksen realismiin, olisi erittäin tärkeätä että joukkueet olisivat tietoisia pelaajiensa akuutista valmiudesta, jolla viitataan sen hetkiseen psykologiseen ja fysiologiseen suorituskykyyn suhteessa maksimikapasiteettiin (krooninen valmius). Artikkelin viimeisessä seuranta –osiossa keskitytään menetelmiin ja syihin, minkä takia akuutti valmius tulisi huomioida harjoittelussa, kilpailuun valmistautumisessa, sekä kilpailukyvyn arvioimisessa (ennen peliä).

Seuraavaksi pureudun tarkemmin tarjolla oleviin menetelmiin, joilla voidaan hahmottaa yllämainittuja yläkäsitteitä ja niiden vuorovaikutusta keskenään. Viitteinä käytetään suurimmaksi osaksi jalkapallotutkimuksia, mutta teksti on osoitettu kaikille joukkuepallopelien parissa toimiville.

Osa 2: testaaminen (krooninen valmius)

Osa 3: seuranta (akuutti valmius)

Voit ladata koko artikkelikokonaisuuden TÄÄLTÄ.

Lähdeluettelo:

(PMID-koodit lisäämällä osoitteen: pubmed.com/ perään pääsee lukemaan tiivistelmän ko. tutkimuksesta, esim. www.pubmed.com/23661303)

[1] Fomin R, Nasedkin V. (2013) WHITE PAPER: Effective management of athlete preparation, Omegawave (Espoo, Finland).

[2] Anderson C, Sally D. (2013) The Numbers Game: why everything you know about football is wrong.

[3] Carling . (2013) Interpreting physical performance in professional soccer match-play: should we be more pragmatic in our approach?, PMID: 23661303

[4] Bangsbo J, Iaia FM, Krustrup P. (2008) The Yo-Yo Intermittent Recovery Test: A useful tool for evaluation of physical performance in intermittent sports, PMID: 18081366

[5] Cardinale M, Newton R, Nosaka K. (2011) Strength and Conditioning: Biological Principles and Practical Applications, 1st Edition, Wiley-Blackwell, United Kingdom

[6] Wisloff U, Castagna C, Helgerud J, Jones R, Hoff J. (2004) Strong correlation of maximal squat strength with sprint performance and vertical jump height in elite soccer players, PMID: 15155427

[7] Cronin JB, Hansen KT. (2005) Strength and Power Predictors of Sports Speed, PMID: 15903374

[8] Stolen T, Chamari K, Castagna C, Wisloff U. (2005) Physiology of Soccer: An update, PMID: 15974635

[9] Cometti G, Maffiuletti NA, Pousson M, Chatard JC, Maffulli N. (2001) Isokinetic strength and anaerobic power of elite, subelite and amateur French soccer players, PMID: 11258641

[10] Sheppard JM, Young WB, Doyle TLA, Sheppard TA, Newton RU. (2006) An evaluation of a new test of reactive agility and its relationship to sprint speed and change of direction speed, PMID: 16844413

[11] Clifton DR, Harrison BC, Hertel J, Hart JM. (2013) Relationship between functional assessments and exercise-related changes during static balance, PMID: 22692124

[12] Beach TA, Frost DM, Callaghan JP. (2014) FMS^TM scores and low-back loading during lifting – Whole-body movement screening as an ergonomic tool?, PMID: 23876984

[13] Dalling JM, Benjaminse A, Lemmink KA. (2012) Which screening tools can predict injury to the lower extremities in team sports?: a systematic review, PMID: 22909185

[14] Vestberg T, Gustafson R, Maurex L, Ingvar M, Petrovic P. (2012) Executive functions predict the success of top-soccer players, PMID: 22496850

[15] Abreu AM, Macaluso E, Azevedo RT, Cesari P, Urgesi C, Aglioti SM. (2012) Action anticipation beyond the action observation network: a functional magnetic resonance imaging study in expert basketball players, PMID: 22541026

[16] Martell SG, Vickers JN. (2004) Gaze characteristics of elite and near-elite athletes in ice hockey defensive tactics, PMID: 15063049

[17] Vickers JN. (2011) Mind over muscle: the role of gaze control, spatial cognition, and the quiet eye in motor expertise, PMID: 21656242

[18] Ali A. (2011) Measuring soccer skill performance: a review, PMID: 21210855

[19] Carling C. (2011) Influence of opposition team formation on physical and skill-related performance in a professional soccer team, European Journal of Sport Science, 11:3, 155-164

[20] Rampinini E, Impellizzeri FM, Castagna C, Coutts AJ, Wisloff U. (2009) Technical performance during soccer matches of the Italian Serie A league: effect of fatigue and competitive level, PMID: 18083631

[21] Meeusen R, Duclos M, Foster C, Fry A, Gleeson M, Nieman D, Raglin J, Rietjens G, Steinacker J, Urhausen A. (2013) Prevention, diagnosis, and treatment of the overtraining syndrome: joint consensus statement of the European College of Sport Science and the American College of Sports Medicine, PMID: 23247672

[22] Bengtsson H, Ekstrand J, Hägglund M. (2013) Muscle injury rates in professional football increase with fixture congestion: an 11-year follow-up of the UEFA Champions League injury study, PMID: 23851296

[23] Dvorak J, Junge A, Derman W, Schwellnus M. (2011) Injuries and illnesses of football players during the 2010 FIFA World Cup, PMID: 21257668

[24] Dellal A, Chamari K, Owen AL, Wong DP, Lago-Penas C, Hill-Haas S. (2011) Influence of technical instructions on the physiological and physical demands of small-sided soccer games, European Journal of Sport Science, 11:5, 341-346

[25] Impellizzeri FM, Rampinini E, Coutts AJ, Sassi A, Marcora SM. (2004) Use of RPE-based training load in soccer, PMID: 15179175

[26] Lucas SJ, Anson JG, Palmer CD, Hellemans IJ, Cotter JD. (2009) The impact of 100 hours of exercise and sleep deprivation on cognitive function and physical capacities, PMID: 19437188

[27] Cook CJ, Crewther BT, Kilduff LP, Drawer S, Gaviglio CM. (2011) Skill execution and sleep deprivation: effects of acute caffeine or creatine supplementation – a randomized placebo-controlled trial, PMID: 21324203

[28] Burke LM, Meyer NL, Pearce J. (2013) National Nutritional Programs for the 2012 London Olympic Games: a systematic approach by three different countries, PMID: 23899758

[29] Nédélec M, McCall A, Carling C, Legall F, Berthoin S, Dupont G. (2013) Recovery in soccer: part II – recovery strategies, PMID: 23315753

[30] Kahnemann D. (2011) Thinking fast and slow, 1st Edition, Farrar, Straus and Giroux

[31] Harvey G, Meir R, Brooks L, Holloway K. (2008) The use of body mass changes as a practical measure of dehydration in team sports, PMID: 17888734

[32] Andersson H, Raastad T, Nilsson J, Paulsen G, Garthe I, Kadi F. (2008) Neuromuscular fatigue and recovery in elite female soccer: effects of active recovery, PMID: 18202563

[33] Bosquet L, Merkari S, Arvisais D, Aubert AE. (2008) Is heart rate a convenient tool to monitor over-reaching? A systematic review of the literature, PMID: 18308872

[34] Putlur P, Foster C, Miskowski JA. (2004) Alteration of immune function in women collegiate soccer players and collegiate students, Journal Sports Science & Medicine, 3, 234-243

[35] Bar-Yam Y. (2001) Introducing complex systems, In International conference on complex systems, Nashua, New Hampshire