Aikajaksoissa
siirryttäessä kuukausista ja vuosista päiviin sekä viikkoihin muuttuu
testaaminen seurannaksi. Päivittäisellä seurannalla pyritään luomaan
kokonaiskuva joukkueen ja pelaajien akuutista valmiudesta. Seurannan merkitys
joukkuepalloilulajeissa korostuu tiheästä (viikoittaisesta) pelitahdista
johtuen, jolloin keskushermoston, hormonaalisen järjestelmän ja
neuromuskulaarisen toiminnan rasitus helposti kasautuu.
Kasautuva rasitustila voi joko olla kontrolloituna
toiminnallista (johtaa kehitykseen) tai kontrolloimattomana epätoiminnallista
(johtaa lamauttavaan ylikuormitustilaan/ylikuntoon)[21]. Epätoiminnallisen ja
jatkuvan ylikuormitustilan seurauksena pelaaja altistuu herkemmin
ylähengitystieinfektioiden ja ylikunnon lisäksi myös muille loukkaantumisille
(esim. alaraajojen lihas-, jänne- ja nivelsidevammat) johtuen
neuromuskulaarisen liikekontrollin heikentymisestä[21].
 |
| Kuva 2. Akuutti valmius: muuttujat ja tekijät |
Yksilöllisen
ja koko joukkueen psyko-fysiologista tilaa olisi tarpeellista seurata kahden
ison kokonaisuuden vuorovaikutuksen kautta. Nämä kokonaisuudet koostuvat harjoituskuormasta ja palautumisesta/kehittymisestä (kuva 2.).
Kuten kuvan alaosassa on havainnollistettu, johtaa harjoituskuorma akuuttiin
suorituskyvyn laskuun, kun taas toimiva palautuminen johtaa suorituskyvyn
palautumiseen joko normaalitasolle tai kehittymiseen. Jos molemmat
kokonaisuudet eivät ole kunnossa suhteessa toisiinsa, ei kehitystä tapahdu.
Toisaalta jo pelkästään ylisuuri/heikosti ajoitettu harjoituskuorma ja/tai
heikko palautuminen harjoituksien sekä pelien välissä, voi johtaa epätoivottuun
suorituskyvyn laskuun. Tässä osiossa pyrin tuomaan esille mahdollisia
mittareita yllämainittujen kokonaisuuksien hahmottamiseen yksilö- ja
joukkuetasolla.
Samoin
kuin testaamisen kohdalla on tärkeätä ymmärtää ettei seurannan kohdalla päästä
heti nopeaan päätöksentekoon numeroita silmäillessä. Arvailun sijasta
päätöksentekoon pääseminen vaatii taas kerran järjestelmällistä tietopankin
kokoamista, jatkuvaa analysointia, sekä mielellään tilastollista mallintamista,
jotta suorituskyvyn laskuun/nousuun suhteessa sovellettuun harjoituskuormaan
tai palautumistoimenpiteisiin voidaan löytää yhteyksiä. Osaksi tästä johtuen ei
mittareita kannata ottaa liiaksi, jotta kerättävien datapisteiden määrä päivää
ja harjoitusviikkoa kohden pysyy järkevissä suhteissa.
Kokonaiskuva
Ennen
kuin ainuttakaan harjoituskuormaan tai palautumiseen liittyvää muuttujaa
aletaan seuraamaan ja/tai analysoimaan, tulisi aloittaa loukkaantumisten ja
sairauksien seuranta, koska näiden avulla nähdään konkreettisesti: kuinka
paljon ja milloin pelaaja on ollut harjoitus- ja pelikyvytön. Kyseisen
seurannan tulisi olla tiukasti sidoksissa myöhemmin määriteltäviin
harjoituskuorman ja palautumisen seurantaan.
Pelkästään
palautumisajalla (päivissä) on löydetty merkittävä suhde otteluissa ja
harjoituksissa tapahtuviin loukkaantumisiin huippujalkapallossa. Etenkin etu-
ja takareisivammojen lukumäärä lisääntyi merkittävästi, kun palautumisaika oli
<4 päivää verrattuna >6 päivään[22]. Samainen 11-vuoden seurantatutkimus
osoitti myös nivelsidevammojen määrän lisääntyvän tiheän ottelutahdin
seurauksena.
 |
| Kaavio 7. Loukkaantumisten syyt harjoituksissa / FIFA 2010 |
 |
| Kaavio 8. Loukkaantumisten sijaintien %osuudet / FIFA 2010 |
FIFA:n
lääketieteellisen komitean johtaja Jiri Dvorakin julkaisemassa
tutkimuksessa[23] raportoitiin 125 otteluissa ja 104 harjoituksissa
tapahtunutta loukkaantumista vuoden 2010 jalkapallon MM-kisojen aikana. Kaaviot
7. Ja 8. havainnollistavat prosentuaalisesti harjoituksissa tapahtuneisiin
loukkaantumisiin johtaneet syyt sekä loukkaantuneet vartalon osat. Molemmat
kaaviot kertovat murheellista tarinaa – 76.9% loukkaantumisista harjoituksissa
sijoittuu alaraajoihin (reidestä alaspäin) ja jopa 35% kaikista
loukkaantumisista on joko ylirasitus- tai uusiutuvia vammoja.
Viesti
on selvä: loukkaantumisten ennaltaehkäisy ja niiden uusiutumisten välttäminen
tulisi kuulua jokaisen valmentajan ykkösprioriteetteihin. Etenkin uusiutuvien
ja ylirasitusvammojen kohdalla on tärkeätä olla yhdenmukainen loukkaantumis- ja
sairaustilasto, kun uusia kausi- ja harjoitusohjelmia suunnitellaan joukkueille
sekä pelaajille.
Tilastoinnin tulisi sisältää yksilöllisesti ainakin:
- · Loukkaantumisen/sairastumisen tyyppi (esim. flunssa ja kuume)
- · Alkamispäivämäärä ja päivä
- · Poissaolon kesto päivissä (ei kykene osallistumaan normaaliin joukkueharjoitteluun)
- · Mahdollisen yksilöllisen kuntoutuksen alkamis- ja päättymispäivämäärä
Harjoituskuorma
Aluksi
on aiheellista tarkentaa ettei termi ’harjoituskuorma’ rajoitu ainoastaan
harjoituksiin, vaan koskee myös otteluita. Harjoituskuorma koostuu niin
ulkoisista kuin sisäisistä psyko-fysiologisista muuttujista. Käytännössä
ulkoiset muuttujat vastaavat suunniteltua harjoituskuormaa, kun taas sisäiset
kuvaavat harjoituksen aikaista tai välittömästi sitä seuraavaa
psyko-fysiologista reaktiota ulkoisiin muuttujiin (ja muuhun
määrittelemättömiin ympäristötekijöihin).
Kontrolloitu
harjoittelun seuranta käynnistyy yksityiskohtaisesta suunnittelusta jokaista
suoritettavaa harjoitusta, ja sen harjoitetta kohden. Ilman näitä, ei sisäisiä muuttujia
kyetä arvioimaan luotettavasti. Excel-laskentataulukon käyttö on määrällisen
seurannan kannalta kannatettava ratkaisu jokaiselle joukkueelle.
Ulkoiset muuttujat
Harjoituksen modaliteetilla tarkoitetaan
tyyppiluokitusta – oli kysymyksessä sitten tekniikka-, taktiikka-, voima-,
kestävyys-, tai nopeusharjoite. Tässä luokituksessa ei saa jäädä kiinni
yläkategorialuokituksiin, koska tämä sekoittaa merkittävästi tulkintaa.
Vaikkapa ’pienpelit’ modaliteettina eivät riitä luokitukseksi, vaan sen tulee
sisältää pelaajalukumäärä, kentän koko ja tavoite – eli päättyykö maalintekoon
tai vaikkapa läpikuljetukseen/syöttöön määrätyistä porteista. Harjoituksen
kuormituksessa on esimerkiksi merkittävä ero, jos 3vs3 –pienpeliä maaleihin
pelattaisiin 20x15m –kokoisella kentällä verrattuna 30x20m –kenttään[24] – kts,
taulukko 4. Suosittelen luomaan selkeät ja lyhyet harjoitusluokitukset joka
harjoitteelle, jotta sen vaikutusta voidaan myöhemmin tarkastella ilman
suurempia arvailuja.
 |
| Kuva 3. Esimerkki pienpelien modaliteettieroista jalkapallossa |
Määrä ja palautukset ovat suoraan keskenään yhteydessä
harjoituskuormaa määrittäessä. Määrällä viitataan yksittäisen harjoitteen
sarjojen ja toistojen lukumäärään tai kestoon
- riippuen modaliteetista. Esimerkiksi yllämainittujen 3vs3 –pienpelien
tapauksessa tulisi määrittää: kuinka monta sarjaa (kuinka monta peliä), millä
kestolla (per peli), ja mikä on palautumisaika (sekunneissa tai minuuteissa).
Etenkin erilaisten pienpelien kohdalla yhdessä kentän koon ja pelaajalukumäärän
kanssa, juurikin pelien kestot ja pelien välissä olevat palautumisjaksot
määrittävät mitä aineenvaihdunnallista energiantuottojärjestelmää kuormitetaan
eniten. Toisaalta voimaharjoituksissa keston sijaan lasketaan liikkeiden (esim.
puolikyykky) toistomäärä. Kuormittavuudessa toimii likimain sama logiikka.
 |
| Kuva 4. Harjoitteiden määrät (sarjat, toistot) ja palautukset |
Intensiteetin määrittämiseen käytettävät yksiköt
vaihtelevat kaikista eniten modaliteetista riippuen. Kaikista ulkoisista
tekijöistä, intensiteetti on merkittävämmin harjoitteen tavoitteeseen
sidonnainen. Esimerkiksi suurin osa valmentajista peluuttaa määrättyjä
pienpelejä puhtaasti teknis-taktisesta lähtökohdasta, jolloin intensiteetti
määräytyy luonnollisesti kentän koon ja pelaajamäärän lisäksi myös
sovellettavien sääntöjen/ohjeiden (esim. kosketukset) mukaisesti. Harjoitteen
kokonaisvaltaisen kuormituksen etukäteen määrittely on täten vaikeampaa,
jolloin myös sisäisten muuttujien seuraaminen korostuu, jotta päästään
lähemmäksi lääketieteestä tuttua ns. ”annos-vaste mallintamista” myös
yksilöllisessä harjoituskuormassa. Osassa harjoitteita, kuten määrätyn
kestävyysominaisuuden parantamiseen tähtäävässä harjoitteessa, intensiteetti
määritellään suoraan sisäisistä tekijöistä.
 |
| Kuva 5. Harjoitteiden intensiteettimääritykset |
Sisäiset muuttujat
 |
| Taulukko 4. Pienpelien (jalkapallo) psyko-fysiologinen kuormittavuus[24] |
Sydämen sykeseuranta joukkueharjoituksien aikana on varmaankin
tunnetuin ja käytetyin teknologiaa sisältävä sisäisten muuttujien
seurantamenetelmä kaikissa kestävyyspiirteitä sisältävässä urheilulajeissa.
Vaikka menetelmä ei ole uusi, niin se tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden
systemaattisesti toteutettuna ja organisoituna harjoituskuorman toimivaan
määrittelyyn. Isossa kuvassa, tämä mahdollistaa yksittäisten harjoitteiden
(kts. taulukko xx) sydän- ja verenkiertoelimistön kuormituksen mallintamisen
ko. toimintaympäristössä. Kuten taulukko 4. kuvaa, niin 4vs4 peleissä yhden
kosketuksen pelaaminen nosti harjoituskuormitusta (87.6 % vs. 84.7 % HRmax)
merkittävästi ns. vapaasta pelistä. Nyt tulee kuitenkin huomioida että kyseinen
data kerättiin Norsunluurannikon A-maajoukkuepelaajilta, joka merkitsee ettei
välttämättä vastaavaa kuormitustasoa nähdä alemmilla tasoilla (esim.
junioreissa). Ideana ei ole kuitenkaan verrata muihin joukkueisiin, vaan
pitkässä juoksussa kategorisoida harjoitteiden kuormitusta suhteessa toisiinsa
ko. seuran/ympäristön pelaajilla. Nykyisellään bluetooth-teknologiaa käyttävät
sykevyöt on helppo ottaa käyttöön suhteellisen edullisesti ja käyttää yhdessä
tablettitietokoneiden kanssa myös kenttäolosuhteissa.
 |
| Kaavio 9. Subjektiivinen (RPE) harjoituskuorma[25] |
Halvin ja nykyteknologialla helposti toteuttava
menetelmä on RPE (eng. rate of perceived exertion), eli suomeksi subjektiivisen
rasituskokemuksen, mittaaminen välittömästi harjoitustapahtumien jälkeen
jokaiselta pelaajalta. Tähän voidaan käyttää joko alkuperäistä Borg-asteikkoa,
jossa rasitustaso arvioidaan 6:sta (erittäin kevyt) 20:n (totaalinen uupumus)
tai myöhemmin sovellettua versiota, CR10 (taulukko 5.). Italialaisten
jalkapalloilijoiden harjoitusviikon rasitusta analysoineessa tutkimuksessa[25]
CR10 –asteikko löydettiin luotettavaksi ja hyödylliseksi (kaavio 9.).
Subjektiivisen rasituksen tulokset tulee kerätä pelaajilta 15 minuutin sisällä
harjoituksen päättymisestä. Tämäkin onnistuu helposti tabletilla ja laskentataulukolla
– ilman suurempaa ajankäyttöä datan keräämiseen/tallentamiseen.
 |
| Taulukko 5. Borg 10-asteikko (RPE) |
Kolmas,
ja tällä hetkellä taloudellisesti selkeästi kallein lisä sisäisten muuttujien
seurantapatteristoon, on GPS/kiihdytin-vyöt, joilla pystytään jäljittämään
pelaajien liikkumaa matkaa ja nopeutta, mutta ennen kaikkea kiihtyvyys- ja
hidastusnopeutta (lue: suunnanmuutosnopeus), joilla harjoitteiden
neuromuskulaarista ja aineenvaihdunnallista kuormaa voidaan hahmottaa tarkemmin
pelaajakohtaisesti. Toisaalta GPS/kiihdytin-muuttujien tuloksien tulkinta
muutoksena psyko-fysiologisessa suorituskykyvalmiudessa ei ole selvä ja/tai
yksiselitteinen viittaus muutokseen rasitustilassa[3]. Juoksumatkat sekä
-nopeudet eivät ole myöskään suoria sisäisten muuttujien mittareita, vaan
ennemminkin näihin muutoksiin epäsuorasti yhteydessä olevia muuttujia. GPS/kiihdytin-teknologian
hinta tulee kuitenkin tulevina vuosina laskemaan, joten tämänkin resurssin
lisääminen harjoituskuorman seurantapatteristoon mahdollistuu myös Suomessa. En
kuitenkaan suosittele priorisoimaan tätä teknologiaa RPE ja sykemittareiden
edelle.
Sisäistä
harjoituskuormaa hahmottavien mittauksien rajoittaminen 2-3 muuttujaan
edesauttaa datan välitöntä visualisointia ja tarkkailua suhteessa ulkoiseen
kuormaan poikkeavien tai erittäin säännöllisten trendien silmämääräiseen havaitsemiseen.
Palautuminen/kehittyminen
Joukkueurheilijan
kehittymisen kannalta keskeinen tapahtumaketju käynnistyy harjoituksien ja
pelien päätyttyä. Miten yksilön psyko-fysiologiset järjestelmät sopeutuvat noin
12-34 tuntia kestävän kuormitustauon aikana. Nimenomaan tänä ajanjaksona
määräytyy pelaajan akuutti valmiustila seuraavaan tapahtumaan ja
pääasialliseksi tehtäväksi valmennusryhmälle jää arvioida onko akuutti
valmiustila tarvittavalla tasolla suunniteltua ulkoista harjoituskuormaa
varten, jotta (1) harjoituskuorman aiheuttamat prosessit ovat
tarkoituksenmukaisia viikko- (mikrosykli) sekä jaksotavoitteiden (mesosykli)
kannalta ja (2) pelaajan altistaminen suhteettomalle
loukkaantumis-/sairastumisriskille pystytään välttämään.
Yllämainitun
päätöksen koostamista ja tekemistä helpottavat merkittävästi yksilöllinen
annos-vaste mallinnus ulkoisten sekä sisäisten muuttujien suhteesta
harjoituskuormassa. Jos tämä yhteys on selkeytynyt yksilötasolla, niin myös
palautumisseurannan arvioinnissa päästään lähemmäksi tarvittavaa tarkkuutta.
Jaottelen
kuvassa 2. esitetyn prosessin mukaisesti palautumiseen ja kehittymiseen vaikuttavat tekijät, sekä niiden
vaikutusta palautumiseen kuvaavat
muuttujat erikseen. Koska artikkelin aihe on testaaminen ja seuranta, en
syvenny vaikuttavien tekijöiden osiossa suositeltaviin määriin tai
interventioihin, vaan tuon ne enemmänkin esille osatekijöinä, joiden vaikutusta
pyritään hahmottamaan osana kokonaisuutta. Näihin vaikuttavat mm.
kilpailutyypit, pelien tiheys, sekä kyseisen joukkuelajin ja pelipaikan
tarpeet.
Vaikuttavat tekijät
Keskiarvoisesti
8 tuntia unta yötä kohden on todettu huippu-urheilijan vähimmäistarpeeksi ilman
palautumista hidastavaa vaikutusta[29]. Vieläkin merkittävämpää palautumisen
kannalta on ymmärtää mitä tapahtuu palautumiselle ja suorituskyvylle, jos
urheilija saa merkittävästi vähemmän unta kuin on arvioitu tarpeelliseksi. Univajeen
(<5 tuntia/yö) on löydetty vaikuttavan negatiivisesti niin urheilijan
akuuttiin tiedolliseen kuin taidolliseen suorituskykyyn [26, 27].
Ravinnolla
viittaan päivittäisen kiinteään ja nestemäiseen ravinnon määrään sekä laatuun.
Urheiluravinto on laajasti tutkittu alue, jossa on tunnistettu vahva laji- ja
yksilöriippuvuus suosituksissa, ja tämä vaihtelee myös joukkuepalloilulajien
välillä. Vesi on erittäin tärkeä elementti palautumisessa, joten sen tarkkailu on
todella tärkeää. Urheilijoiden yksilöllinen energiantarve koostuu yksilön
perusaineenvaihdunnan nopeudesta, yhdistettynä lyhyen ja pitkän ajan harjoitustavoitteisiin
sekä akuuttiin harjoituskuormaan. Kiinteä ravinto koostuu makro-
(hiilihydraatit, rasvat, proteiinit) sekä mikroravinteista (vitamiinit ja
mineraalit), joiden suhde sekä määrä ovat niin laji-, sukupuoli-, ympäristö-
kuin tavoiteriippuvaisia [28].
Ajanhallinnalla
pyritään ymmärtämään yksilöiden joukkuetoiminnan ulkopuolista
psyko-fysiologista kuormaa. Oli kyse sitten perheen, harrastuksien, muun
fyysisen aktiviteetin, ja etenkin työn tai opiskelujen pariin suunnatusta
käytöstä, on sillä vaikutus ihmisen toimintakykyyn korkean vaatimus- ja
stressitason ympäristössä – kuten joukkueurheilussa. Näistä voi usein löytyä
palautumiseen vaikuttavia psykologisia painetekijöitä, jotka täydentävät
ymmärrystä urheilijan akuutista valmiudesta, ja etenkin sen mittaamisesta.
Fyysiset
palautumistoimenpiteet pitävät sisällään kaikki palautumista tai tiettyä
harjoitusadaptaatiota vahvistavat aktiviteetit. Oli kyseessä sitten staattinen
venyttely, kävely, kylmä-/kuuma-/kontrastihoito, tai hieronta mainitakseni
muutamia[5].
Kuvaavat muuttujat
Suurin osa edellä mainituista tekijöistä on
mitattavissa ilmaiseksi ja ilman ulkopuolisten henkilö- ja työresurssien
käyttämistä – kyselylomakkeella – kunhan patteriston suunnittelee tarkasti sekä
aineiston käsittelyyn vaadittavat resurssit ymmärtäen. Tiedostaen suomalaisten
joukkuepeliorganisaatioiden rajalliset resurssit, suosittelisin avointen
kysymysten minimointia tai kokonaan välttämistä, koska ne a) vaativat
päivittäistä läpiselaamista ajatuksella sekä b) luottamusta että niitä
tulkitseva henkilö pystyy tulkitsemaan vastauksissa viestitettyjä tuntemuksia
tarkasti. Taloustieteiden Nobel-palkinnonkin voittanut psykologi Daniel
Kahnemann on osuvasti argumentoinut tutkimuksiensa ja käytännön kokemuksiensa
pohjalta kuinka puhtaasti kvantitatiivisiin kyselylomakkeisiin luottaminen on
nostanut arviontien laatua sekä tuottavuutta eri aloilla[30].
 |
| Taulukko 6. Hyvinvointikysely suomeksi (by Martin Buchheit) |
Rasituksen,
unen ja tunnepuolen laadullisia tekijöitä mittaamaan suunniteltu, tiettävästi
urheilufysiologi Martin Buchheit luoma, määrällinen hyvinvointikysely (eng.
Wellness-questionnaire) olisi helppo lisätä unen, ravinnon, nesteiden ja
ajankäytön määrän rinnalle kyselylomakkeeseen. Kyselylomakkeen voi helposti
luoda vaikka Googlen kautta ja vastaukset ohjata automatisoidusti
laskentataulukkoon. Tämän jälkeen pelaajat tulee luonnollisesti kouluttaa
vastaamaan säännöllisesti lomakkeeseen joka ilta. Jos haluaa luoda
kehittyneemmän tietopankin ja tiedonkeruujärjestelmän, niin suositellen
tutustumaan SurveyMonkeyn –kaltaisten yritysten tarjontaan.
Kehon paino on kokoava fyysinen mittari, vaikkakaan ei
erittele kehonkoostumuksen (lihasmassa, rasva%, luumassa) suhteellisia
muutoksia. Pelkästään 1-2 tunnin normaalilämpötilassa (20°C) pelatun ottelun
aikana pelaajat menettävät hikoilun kautta painoa[31, 32]. Luonnollisesti sama
pätee harjoitteluun. Paino on makrotason muuttuja, joka kuvaa nestetasapainon,
aineenvaihdunnan ja hormonaalisen toiminnan muutoksia suhteessa
harjoituskuormaan ja palautumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Paino tulisi mitata
poikkeuksetta samaan aikaan, ja mieluiten nimenomaan aamulla ennen aamiaista.
Jos mittausta ei tehdä organisaation tiloissa, niin jäljelle jäävät
mahdollisuudet ovat: langaton digitaalinen vaaka (tallentaa painon automaattisesti
tietopankkiin) tai pelaaja raportoi painon osana kyselylomaketta (heikentää
isossa kuvassa datan luotettavuutta).
 |
| Kaavio 10. Kevennyshyppysuoritus ottelun jälkeen[32] |
Hyppytestit
tuotiin jo esiin osana fyysistä testipatteristoa, mutta vanhemmissa junioreissa
ja etenkin ammattilaistasolla ne toimivat myös otteluiden aiheuttaman
alaraajojen neuromuskulaarisen rasituksen palautumisen seurantaan[5, 32]. Etenkin
kevennyshyppyä (kaavio 10.) suosittelen räjähtävän voimantuoton seuraamiseen
noin 3 kertaa viikossa (samaan vuorokauden aikaan) ja samassa kohtaa
harjoitusta – mieluiten alkulämmittelyiden jälkeen. Mittauspäivät tulisi aina
standardisoida suhteessa pelattuun otteluun ja hyppyjä suorittaa kolme (3)
kappaletta per mittaus ja pelaaja, joista pelaajakohtaista keskiarvotulosta
käytettäisiin analyysiin. Taas kerran tämän muuttujan jatkuva joukkue- ja
pelaajakohtainen tarkkailu (muutaman mikrosyklin trendi) osana harjoituskuorman
sekä palautumistoimenpiteen vuorovaikutusta myös saattaa ennaltaehkäistä loukkaantumisia
harjoituksissa ja otteluissa.
Elektroniset urheilijakohtaiset mittarit. Etenkin
suuren psyko-fysiologisen rasituksen lajeissa, kuten joukkuepallopelit, on jo
vuosikymmeniä ymmärretty ettei rasitus koostu vain yhdestä fysiologisesta tai
psykologisesta järjestelmästä, vaan ennemmin niiden yhteisvaikutuksesta. Silti
urheilijan päivittäiseen seurantaan on pyritty etsimään
kenttä-/kotiolosuhteissa mitattavaa päämuuttujaa, johon ensimmäiseksi sovellettiin
sykevälivaihtelua (HRV), mutta pelkästään tähän pohjaavat ylikuormitusarviot
ovat olleet vaihtelevia tarkkuudeltaan sekä luotettavuudeltaan[33]. Suomessa on
tällä hetkellä myös yrityksiä (CheckMyLevel,
Omegawave), jotka pyrkivät avaamaan ovea
urheilijan akuutin valmiustilan ymmärtämiseen keskushermoston rasitustilan
kautta – käyttämällä laajuudeltaan ja menetelmiltään eri mittareita. Nämä
laitteet pystyvät lähettämään kotona tai kentällä mitatut tulokset välittömästi
mobiilisovelluksien ja cloud-palveluiden kautta valmentajien analysoitaviksi. Molemmat
pyrkivät antamaan ns. valmiusindeksin välittömän päätöksen tekemiseen, eli
tarvitaanko muutoksia suunniteltuun harjoituskuormaan muokkaamalla ulkoisia
muuttujia.
 |
| Kaavio 11. Sairastumiset 9-viikon aikana jalkapalloilijoilla ja opiskelijoilla[34] |
 |
| Kaavio 12. S-IgA viikottaiset arvot jalkapalloilijoilla ja opiskelijoilla[34] |
Vieläkin
tarkempaan seurantaan voidaan käyttää biokemiallisia mittareita, jotka vaativat
laadukkaan keräys- ja analysointilaitteiston, tarkasti valvotun ympäristön sekä
mittausmenetelmän, ja osaavan/koulutetun näytteiden kerääjän/analysoijan. Urheilijoiden
akuutin valmiuden ja harjoitusadaptaatioiden seurantaan käytetään niin
hormonaalisia, aineenvaihdunnallisia, immunologisia kuin hematologisia
muuttujia – analysoituna sylki-, veri- ja virtsanäytteistä[5]. Nopeaan
reaaliaikaiseen sylkinäytteiden keräämiseen ja analysointiin on markkinoille
tuotu jo laitteistoa. Kyseinen teknologia mahdollistaa mm. kortisolin, jota
kutsutaan stressihormoniksi sekä mahdollisesti indikoi kasvavasta
harjoituskuormasta, ja immunoglobin-A , jonka lasku ennusti 82% tapauksista
ylähengitystieinfektion jalkapalloilijoilla (kaaviot 11. ja 12.) arvioinnit[34].
Biokemiallisten muuttujien mittaamisen hyöty kasvaa vasta kun muu
seurantapatteristo on rakennettu ympärille huolellisesti.
Yhteenveto
Joukkueiden
ja pelaajien pitkän aikavälin kehityksen analysointi ja mallintaminen tulisi
olla joukkuepalloilulajien ehdoton ykkösprioriteetti. Tämän toteuttaminen
vaatii kroonisten valmiuksien testaushierarkian sekä –patteriston
uudelleenjäsentelyä organisaatiotasolla. Pelikeskeiseen testausmalliin
siirtyminen vaatii luopumista epäpätevistä menetelmistä (esim. taitokisat
nykymuodossaan), jotta kaikki mahdolliset aika- ja henkilöresurssit saadaan
suunnattua eri tasoisten (globaalit & kontekstuaaliset) videoanalyysien
käyttöönottoon. Mittareiden lukumäärä ja teknologinen edistyksellisyys eivät
takaa selkeää analyysia ja mallintamista.
Akuutin valmiuden mittaamisessa ei ole tässä
tapauksessa huomioitu viikoittaisia pelikeskeisiä suoritusmittareita, joka
vaatisi merkittävät videoanalyysi- ja henkilöresurssit organisaation puolesta.
Tärkeintä on kuitenkin tässä vaiheessa että mahdollisimman moni pelaaja
nuorisoakatemioissa kuin ammattilaistasolla saadaan pidettyä terveenä ja
harjoitusvalmiina, jotta kroonisen valmiuden jatkuva kehittyminen on
mahdollista.
Osa 1: esittely
Osa 2: testaaminen (krooninen valmius)
Voit ladata koko artikkelikokonaisuuden TÄÄLTÄ.
Lähdeluettelo:
(PMID-koodit lisäämällä osoitteen: pubmed.com/ perään pääsee lukemaan tiivistelmän ko. tutkimuksesta, esim. www.pubmed.com/23661303)
[1] Fomin R, Nasedkin V. (2013) WHITE PAPER: Effective management of athlete preparation, Omegawave (Espoo, Finland).
[2] Anderson C, Sally D. (2013) The Numbers Game: why everything you know about football is wrong.
[3] Carling . (2013) Interpreting physical performance in professional soccer match-play: should we be more pragmatic in our approach?, PMID: 23661303
[4] Bangsbo J, Iaia FM, Krustrup P. (2008) The Yo-Yo Intermittent Recovery Test: A useful tool for evaluation of physical performance in intermittent sports, PMID: 18081366
[5] Cardinale M, Newton R, Nosaka K. (2011) Strength and Conditioning: Biological Principles and Practical Applications, 1st Edition, Wiley-Blackwell, United Kingdom
[6] Wisloff U, Castagna C, Helgerud J, Jones R, Hoff J. (2004) Strong correlation of maximal squat strength with sprint performance and vertical jump height in elite soccer players, PMID: 15155427
[7] Cronin JB, Hansen KT. (2005) Strength and Power Predictors of Sports Speed, PMID: 15903374
[8] Stolen T, Chamari K, Castagna C, Wisloff U. (2005) Physiology of Soccer: An update, PMID: 15974635
[9] Cometti G, Maffiuletti NA, Pousson M, Chatard JC, Maffulli N. (2001) Isokinetic strength and anaerobic power of elite, subelite and amateur French soccer players, PMID: 11258641
[10] Sheppard JM, Young WB, Doyle TLA, Sheppard TA, Newton RU. (2006) An evaluation of a new test of reactive agility and its relationship to sprint speed and change of direction speed, PMID: 16844413
[11] Clifton DR, Harrison BC, Hertel J, Hart JM. (2013) Relationship between functional assessments and exercise-related changes during static balance, PMID: 22692124
[12] Beach TA, Frost DM, Callaghan JP. (2014) FMSTM scores and low-back loading during lifting – Whole-body movement screening as an ergonomic tool?, PMID: 23876984
[13] Dalling JM, Benjaminse A, Lemmink KA. (2012) Which screening tools can predict injury to the lower extremities in team sports?: a systematic review, PMID: 22909185
[14] Vestberg T, Gustafson R, Maurex L, Ingvar M, Petrovic P. (2012) Executive functions predict the success of top-soccer players, PMID: 22496850
[15] Abreu AM, Macaluso E, Azevedo RT, Cesari P, Urgesi C, Aglioti SM. (2012) Action anticipation beyond the action observation network: a functional magnetic resonance imaging study in expert basketball players, PMID: 22541026
[16] Martell SG, Vickers JN. (2004) Gaze characteristics of elite and near-elite athletes in ice hockey defensive tactics, PMID: 15063049
[17] Vickers JN. (2011) Mind over muscle: the role of gaze control, spatial cognition, and the quiet eye in motor expertise, PMID: 21656242
[18] Ali A. (2011) Measuring soccer skill performance: a review, PMID: 21210855
[19] Carling C. (2011) Influence of opposition team formation on physical and skill-related performance in a professional soccer team, European Journal of Sport Science, 11:3, 155-164
[20] Rampinini E, Impellizzeri FM, Castagna C, Coutts AJ, Wisloff U. (2009) Technical performance during soccer matches of the Italian Serie A league: effect of fatigue and competitive level, PMID: 18083631
[21] Meeusen R, Duclos M, Foster C, Fry A, Gleeson M, Nieman D, Raglin J, Rietjens G, Steinacker J, Urhausen A. (2013) Prevention, diagnosis, and treatment of the overtraining syndrome: joint consensus statement of the European College of Sport Science and the American College of Sports Medicine, PMID: 23247672
[22] Bengtsson H, Ekstrand J, Hägglund M. (2013) Muscle injury rates in professional football increase with fixture congestion: an 11-year follow-up of the UEFA Champions League injury study, PMID: 23851296
[23] Dvorak J, Junge A, Derman W, Schwellnus M. (2011) Injuries and illnesses of football players during the 2010 FIFA World Cup, PMID: 21257668
[24] Dellal A, Chamari K, Owen AL, Wong DP, Lago-Penas C, Hill-Haas S. (2011) Influence of technical instructions on the physiological and physical demands of small-sided soccer games, European Journal of Sport Science, 11:5, 341-346
[25] Impellizzeri FM, Rampinini E, Coutts AJ, Sassi A, Marcora SM. (2004) Use of RPE-based training load in soccer, PMID: 15179175
[26] Lucas SJ, Anson JG, Palmer CD, Hellemans IJ, Cotter JD. (2009) The impact of 100 hours of exercise and sleep deprivation on cognitive function and physical capacities, PMID: 19437188
[27] Cook CJ, Crewther BT, Kilduff LP, Drawer S, Gaviglio CM. (2011) Skill execution and sleep deprivation: effects of acute caffeine or creatine supplementation – a randomized placebo-controlled trial, PMID: 21324203
[28] Burke LM, Meyer NL, Pearce J. (2013) National Nutritional Programs for the 2012 London Olympic Games: a systematic approach by three different countries, PMID: 23899758
[29] Nédélec M, McCall A, Carling C, Legall F, Berthoin S, Dupont G. (2013) Recovery in soccer: part II – recovery strategies, PMID: 23315753
[30] Kahnemann D. (2011) Thinking fast and slow, 1st Edition, Farrar, Straus and Giroux
[31] Harvey G, Meir R, Brooks L, Holloway K. (2008) The use of body mass changes as a practical measure of dehydration in team sports, PMID: 17888734
[32] Andersson H, Raastad T, Nilsson J, Paulsen G, Garthe I, Kadi F. (2008) Neuromuscular fatigue and recovery in elite female soccer: effects of active recovery, PMID: 18202563
[33] Bosquet L, Merkari S, Arvisais D, Aubert AE. (2008) Is heart rate a convenient tool to monitor over-reaching? A systematic review of the literature, PMID: 18308872
[34] Putlur P, Foster C, Miskowski JA. (2004) Alteration of immune function in women collegiate soccer players and collegiate students, Journal Sports Science & Medicine, 3, 234-243
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti